Manipurajooga on saanut vaikutteita erityisesti kahdesta koulukunnasta, ns. satyanandajoogasta ja ns. scaravellijoogasta. Kumpikaan näistä em. joogasuuntauksista eivät ole vakiintuneita nimityksiä, sillä näiden koulukuntien edelläkävijät eivät ole halunneet rajata tai nimetä omaa tyylisuuntaansa.

Satyanandajoogan suunnannäyttäjä, intialainen Swami Satyananda Saraswati perusti Intian Bihariin joogakeskuksen eli ashramin1960-luvulla. Euroopassa Swami Satyanandan seuraajat ovat perustaneet omia ashrameitaan muun muassa Etelä-Ruotsiin ja Pohjois-Walesiin.

Satyanandajoogan tekniikkoja ovat liikkeet ja asennot, puhdistusmenetelmät ja hengitysharjoitukset. Yksi perusharjoituksista on yoganidra, syvärentoutusmenetelmä. Edistyneemmille joogan harjoittajille satyanandajoogassa on myös kriyoja eli mentaalisia puhdistumisharjoituksia.

Italialainen Vanda Scaravelli lähti tutkimaan miehisen tradition kurinalaista perinnettä omalla, lähes meditatiivisella otteellaan, sisältäpäin. Hän ei tavoitellut äärimmäisiä asentoja, vaan tärkeämmäksi tuli oppia pois toistuvista, vahingollisista liikeradoista ja tehdä tilaa ruumiiseen. Scaravellin avainsanoja ovat hengitys, painovoima ja selkärangan aaltomainen liike. Jooga on avoin, ja alati muuttuva prosessi, se muuttaa yhtä hyvin joogaajaa, opettajaa kuin koko tyyliä.

Vanda Scaravelli kuoli 91 vuoden ikäisenä vuonna 1999. Yksi Scaravellin läheisimmistä oppilasta, italialainen Sandra Sabatini on pitänyt kursseja Suomessa vuodesta 1998 lähtien. Viimeksi Sabatini piti kurssin kesällä 2008. Manipura järjestää taas ensi keväänä viikon pituisen joogamatkaan Italian Gampiglia Marittimaan, jossa Sandra Sabatini pitää viikon intensiivikurssin suomalaisryhmälle.

Manipurajoogan keskiö on hengityksessä. Kaikki liikkeet lähtevät hengityksestä ja hengitys on myös keino tutkia ja koskettaa sisätilaa. Joogaharjoittelun myötä sisäinen tietoisuus ruumiista voimistuu ja joogaaja pääsee aktivoimaan aiemmin tuntemattomia alueita itsessään hengityksellä ja pienillä, lähes mikrotason liikkeillä.

Jäykkyys vähenee väistämättä harjoittelun myötä, mutta notkeus ei välttämättä kerro edistymisestä joogassa yhtä paljon kuin esimerkiksi tapa hengittää. Tärkeämpiä tavoitteita ovatkin syvä, levollinen hengitys ja selkärangan hyvinvointi.

Tällainen joogaharjoittelu sopii kaiken ikäisille ja kaiken kuntoisille. Se toimii ennaltaehkäisevänä itsehoitona, auttaa toipumaan erilaisista vammoista ja sairauksista ja helpottaa oireita monissa kroonisissa sairauksissa.
Manipuran jooga on tietoisen läsnäolon joogaa. Jokainen liike ja hengitys ovat mahdollisuus pysähtyä ja tulla tietoiseksi omasta ruumiista, sen elinvoimasta ja tästä ainutlaatuisesta hetkestä.