Malla Rautaparta
Malla on joogaopettaja, neurologian fysioterapeutti, kulttuuriantropologi, tietokirjailija ja Manipura-joogastudion perustaja. Hän on kehittänyt ja ohjannut raskausjoogaa yli 40 vuoden ajan.
Jooga
Jokin aika sitten nuori nainen kertoi minulle joogatunnin jälkeen ettei ohjaamani tunti ollut oikeaa joogaa. Ei tullut hiki ja piti lähteä salille. Kysyin taas kerran itseltäni tiedänkö joogasta mitään? Mikä siinä on oikeaa tai alkuperäistä?
Joogaan ovat vaikuttaneet sen syntysijoilla aasialainen kulttuuri ja uskonnolliset virtaukset. Yli sadan vuoden ajan sitä ovat rikastuttaneet tai köyhdyttäneet - näkökulmasta riippuen - myös länsimaiset vaikutteet.
Joogassa on monia kiinnekohtia. Jotkut tukeutuvat vanhoihin teksteihin, joiden mukaan jooga on valmistautumista meditaatioon ja sitä kautta ihmistä suurempien yhteyksien oivaltamiseen. Toisille `oikea` jooga on ennen kaikkea taipumista akrobaattisiin asentoihin.
Joogan liikekieli
Joogan tunnetuimmat liikkeet ja asennot eivät ole kovin vanhaa traditiota, ne ovat muovautuneet viimeisen sadan - parinsadan vuoden aikana. Jo ennen länsimaihin tuloa joogaharjoittelu sai vaikutteita muun muassa sirkusakrobatiasta, intialaisesta sotilasvoimistelusta ja länsimaisesta naisvoimistelusta. Harjoittelua on luonnehtinut äärimmäisen notkeuden tavoittelu.
Fysioterapeutin sanastossa joogaharjoittelun notkeus näyttäytyy usein yliliikkuvuutena. Se tarkoittaa liikkeitä, joissa nivelet taipuvat yli normaalin laajuuden. On hyvä pyrkiä normaaliin liikkuvuuteen niin, ettei jäykkyys rajoita päivittäistä elämää. Mutta liikkeet, joissa nivelet taipuvat yhä uudestaan enemmän yli normaalin liikelaajuuden voivat heikentää niveliä tukevia nivelsiteitä. Se altistaa nivelet kulumille, vaurioille ja kivulle. Lievä jäykkyys suojeleekin niveliä paremmin kuin äärimmäinen notkeus.
Nuorena hyödynsin luontaista notkeuttani joogaharjoittelussa ja tulin entistä taipuisammaksi. Samalla lisäsin tietämättäni nivelten yliliikkuvuutta ja ehdin saada aikaan joitakin vaurioita ennen kuin tutustuin joogatradition uudistajaan Vanda Scaravelliin ja hänen oppilaaseensa Sandra Sabatiniin. Läksin seuraamaan heidän jalanjälkiään, tutkimaan kehon sisätilaa. Siihen ei tarvittu akrobatiaa, vaan pikemmin pieniä, jopa minimalistisia liikkeitä. Minua on inspiroinut myös Charlotte Selverin lähestymistapa, `sensory awareness`, jossa huomio kiinnitetään juuri tämän hetkisiin aistimuksiin, niin ympäröivän maailman kuin kun kehon sisäiseen aistimiseen.
Fysioterapeuttina olen työskennellyt ihmisten kanssa joilla on ollut monenlaisia liikkumiseen ja hengittämiseen liittyviä rajoituksia. Joogan viisaus on tuonut tärkeän lisän fysioterapiaan. Ulkoapäin mitattavien seikkojen lisäksi voimme kiinnittää huomion sisäiseen kokemukseen, oman kehollisuuden aistimiseen sisältäpäin, tekemään tilaa hengitykselle, sisäelimille, nesteiden virtauksille.
Joogata voivat kaikki, joka hengittävät. Voit olla yli- tai alipainoinen, liikkua itsenäisesti tai apuvälineiden kanssa, viettää kivutonta elämää tai sinulla on monenlaisia kipuja. Voit aina tehdä lisää tilaa hengitykselle, kivun ympärille, jännitysten sisälle. Joogaharjoittelu helpottaa, lohduttaa, kasvattaa iloa. Voit olla joogaharjoittelun tarjoamalla tutkimusmatkalla niin kauan kuin olet elossa.
Hengityksen seuraaminen
Meditaatio-opettaja Will Johnson on ollut yksi tärkeistä oppaista hengityksen tutkimisessa. Willin mukaan hengitysliikkeen seuraaminen on oiva tapa tutkia kehon sisätilaa. Voi törmätä aistimuksiin, joista ei ollut aiemmin `tietoa`. Ehkäpä löytää kivun ytimen. Voi oppia vahvistamaan aistillisuutta ja alkaa ymmärtää mitä on ruumiillinen viisaus.
Hengittäminen on aluksi automaattista, mutta se voi olla myös tietoista. Tietoinen hengitys tarkoittaa hengityksen liikkeen, rytmin ja taukojen aistimista. Se siirtää huomion sisäänpäin kuin itsestään ja johdattaa ulkoisista aistihavainnoista sisäisiin. Se johdattaa myös hengityksen hienovireiseen säätelyyn. Sen avulla oppii säätelemään autonomista hermostoa, sen sympaattista ja parasympaattista puolta.
Hengityksen liike on suurin kehon sisältä lähtevä liike ja liikuttaa parhaimmillaan kaikkia kudoksia. Hyvä hengitys on myös avain kirkkaampaan ajatteluun. Hengitys vaikuttaa myös puheeseen ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. Filosofi Luce Iraigarayn mukaan hengityksen täyttämässä puheessa on taukoja, tilaa toisen kuuntelulle ja empatialle.
Levollisuus ei ole pysähtynyt tila. Se on kohta, jossa voi rauhassa havainnoida omia rytmejä, dynaamisuutta ja virtauksia. Elämänvoiman voi aistia itsessä yhtä hyvin kuin kaikessa muussa elollisessa. Voi oivaltaa, että on osa jotain itseä suurempaa kokonaisuutta. Se on helpottava oivallus. Et ole koskaan yksin.
Opintoja
Joogaopettaja - opintoja Bihar School of Yoga, Intia
Fysioterapeutti - erikoistumisalue: lasten neurologia
Kulttuuriantropologia